Woman Bitten by a Snake (Femme piquée par un serpent) (1847) on teos, josta Auguste Clésinger tunnetaan parhaiten; se kuuluu museoon Musée d'Orsay, kaupungissa Pariisi. Woman Bitten by a Snake (Femme piquée par un serpent) (1847) ja Woman Bitten by a Snake (1847) täydentävät suosituimpien taideteosten kolmikon. Katalogissamme on 10 teosta taiteilijalta Auguste Clésinger. Tässä ovat 10 tunnetuinta teosta vuosiluvun, museon ja jokaisen maalauksen tarinan kera.
Sijoitus perustuu suosiotulokseemme, joka yhdistää kunkin teoksen hakuja, vierailuja ja tilauksia. Päivitetty marraskuu 2026. Jokainen tämän sivun maalauksista on tilattavissa joko käsin maalatun öljyreproduktiona pellavalle tai valitun kokoisena taideprinttinä.
In the grand, gilded halls of the 1847 Paris Salon, few works ignited as much fervent debate and whispered scandal as Auguste Clésinger’s Woman Bitten by a Snake (*Femme piquée par un serpent*). This breathtaking marble masterpiece does not merely sit in stillness; it writhes with a visceral, almost cinematic energy that captures the viewer in a moment of sudden, sharp agony and profound ecstasy. The sculpture depicts a nude…
In the grand, gilded halls of the 1847 Paris Salon, few works ignited as much fervent debate and whispered scandal as Auguste Clésinger’s Woman Bitten by a Snake. This breathtaking marble masterpiece does not merely sit in stillness; it writhes with a visceral, almost cinematic energy that captures the viewer in a moment of sudden, sharp agony and profound ecstasy. The sculpture depicts a nude woman, her body contorted in…
Auguste Clésinger’s 1847 marble sculpture, *Woman Bitten by a Snake*, is far more than a depiction of a dramatic, even unsettling, scene. It’s a potent distillation of Neoclassical ideals colliding with the burgeoning currents of Realism and Romanticism, a work that ignited controversy upon its debut at the Paris Salon and continues to hold an undeniable allure. The sculpture captures a moment of exquisite torment – a reclining nude female…
To stand before the likeness of Madame Sabatier is to encounter a moment suspended in time—a breath held between classical grace and quiet introspection. This marble bust, executed by Auguste Clésinger, transcends mere portraiture; it is an embodiment of refined elegance. The subject’s countenance, captured with such meticulous attention, invites the viewer into a world of serene contemplation. One cannot help but feel the weight of history settling upon those…
Auguste Clésinger’s Angel of Grief: A Baroque Echo in Marble The sculpture “Angel of Grief,” created by Auguste Clésinger in 1850, stands as a poignant testament to the artist's mastery of Baroque aesthetics translated into Neo-classical form. Commissioned for the tomb of Euterpe, the muse of music, Frédéric Chopin’s beloved wife, this monumental marble piece embodies profound sorrow and spiritual contemplation—themes deeply rooted in the artistic sensibilities of its time.…
Pan ist in der griechischen Mythologie der Gott der Hirten. Er ist ein Mischwesen, mit dem Oberkörper eines Menschen und dem Unterkörper eines Widders oder eines Ziegenbocks. Immer wieder findet man Darstellungen Pans in der Kunst. Im christlichen Mittelalter wurde er aufgrund seiner Attribute der Bocksfüße und Kopfhörner dämonisiert und somit häufig als Teufel dargestellt. Die hier abgebildete Figur eines Pans mit brauner Patina ist aus Bronze gegossen und stammt…
Nämä neljä aihetta toistuvat näissä maalauksissa useimmin, ja jokaisesta on esitetty suosituin esimerkki.
Tämän sivun teoksista eniten sisältävät 7 museota.
| Museo | Kaupunki | Auguste Clésinger teokset | Tämän listan maalaukset |
|---|---|---|---|
 Musée d'Orsay |
Pariisi | 4 | Woman Bitten by a Snake (Femme piquée par un serpent), Woman Bitten by a Snake (Femme piquée par un serpent), Woman Bitten by a Snake |
 Saint-Sulpice |
Pariisi | 1 | Angel of Grief |
 Los Angelesin maakunnallinen taidemuseo |
Los Angeles | 1 | Mounted Herdsmen and Bulls in the Roman Countryside |
 Musée de Picardie |
Amiens | 1 | Leda and the Swan |
 Germanisches Nationalmuseum |
Nürnberg | 1 | Sitzender Pan |
 Église de la Madeleine |
Bésonçon | 1 | Entombment |
 Museum Celda de Frédéric Chopin y George Sand |
Valldemossa | 1 | Chopin |
In the grand, gilded halls of the 1847 Paris Salon, few works ignited as much fervent debate and whispered scandal as Auguste Clésinger’s Woman Bitten by a Snake…
Auguste Clésinger’s Angel of Grief: A Baroque Echo in Marble The sculpture “Angel of Grief,” created by Auguste Clésinger in 1850, stands as a poignant testament to the…
Pan ist in der griechischen Mythologie der Gott der Hirten. Er ist ein Mischwesen, mit dem Oberkörper eines Menschen und dem Unterkörper eines Widders oder eines Ziegenbocks. Immer…
Woman Bitten by a Snake (Femme piquée par un serpent) (1847), Musée d'Orsay, Pariisi. Seuraavina ovat Woman Bitten by a Snake (Femme piquée par un serpent) (1847) ja Woman Bitten by a Snake (1847).
Auguste Clésinger, syntynyt vuonna 1814, oli 33 vuotta vanha: Woman Bitten by a Snake (Femme piquée par un serpent) on peräisin vuodelta 1847.
Woman Bitten by a Snake (Femme piquée par un serpent), Woman Bitten by a Snake (Femme piquée par un serpent), Woman Bitten by a Snake, Madame Sabatier, Angel of Grief, Mounted Herdsmen and Bulls in the Roman Countryside, Leda and the Swan, Sitzender Pan, Entombment ja Chopin. Jokaisessa yllä olevassa sijoituksessa olevassa kankaassa on ilmoitettu sen vuosi ja museo.
Luettelossamme on 10 teosta taiteilijalta Auguste Clésinger, aikaväliltä 1847–1878.
Pääasiassa kohteissa Musée d'Orsay (Pariisi), Saint-Sulpice (Pariisi) ja Los Angelesin maakunnallinen taidemuseo (Los Angeles); yllä oleva lista nimeää jokaisen museon ja sen teokset.
Aikakaudella 1840s, jolta on 4 tästä sivusta löytyvää 10 teoksesta, joukossa on Woman Bitten by a Snake (Femme piquée par un serpent).
Varhaisin tässä kokoelmassa oleva kangas on Woman Bitten by a Snake (Femme piquée par un serpent) (1847); uusin on Sitzender Pan (1878).
Sculpture (3) ja Classical art (2), yhteensä 10 teosta tällä sivulla.
Marble, käytetty 3 teoksessa sivun 10 teoksesta.
Musée d'Orsay, Pariisi -museossa on 4 tämän sivun teoksista, mukaan lukien Woman Bitten by a Snake (Femme piquée par un serpent), Woman Bitten by a Snake (Femme piquée par un serpent) ja Woman Bitten by a Snake.
Kyllä. Jokainen tämän sivun maalauksista voidaan tilata omalta sivultaan joko käsin maalatun öljyreprodusktion tai taideprintinina valitsemassasi koossa.
Auguste Clésingerin taiteellinen matka sai alkunsa Besançonissa, Ranskassa, 22. lokakuuta 1814, taiteellisessa ympäristössä, joka muovasi hänen tulevaisuuttaan. Hänen isänsä, Georges-Philippe Clésinger, oli veistäjä, joka antoi pojalleen ensimmäiset taiteelliset opetukset ja loi pohjan syvälle ymmärrykselle veistotaiteen tekniikoista ja estetiikasta. Tämä varhainen altistus taiteelle ei ainoastaan opettanut käsityötaitoa, vaan se istutti häneen intohimon muodon ja materian vuoropuheluun.
Clésingerin tyyli kehittyi 1800-luvun läpi tavalla, joka heijasti koko aikakauden taiteellisia murroksia. Aluksi hän omaksui 1900-luvun klassisempia perinteitä, mutta ajan myötä hänen teoksistaan alkoi heijastua realismin ja romantiikan uusia sävyjä. Hänellä oli harvinainen kyky yhdistää tekninen tarkkuus ja syvä emotionaalinen intensiteetti, mikä teki hänen veistoksistaan eläviä ja hengittäviä. Hänen kykynsä hallita anatomiaa ja muotoa mahdollisti dramaattisten narratiivien ja aistillisten hahmojen luomisen, jotka vangitsivat katsojan huomion välittömästi.
Yksi hänen merkittävimmistä ja kenties kiistellyimmistä teoksistaan oli Woman Bitten by a Serpent (1847), joka aiheutti valtavan sensation Pariisin Salongissa. Teoksen dramaattinen realismi ja eroottiset vivahteet olivat vallankumouksellisia, ja se oli mallinnettu suoraan Apollonie Sabatiersta tehtyjen elävien mallinnusten perusteella. Tämä yhteys syveni, kun Clésinger loi Madame Sabatier (1847) -marmorimuotokuvan, joka vahvisti hänen mainettaan kauneuden ja sensuaalisuuden mestarina. Hänen kykynsä vangita ihmisyyden syvimmät tunteet näkyi myös muissa mestariteoksissa, kuten Chopinin hautamuistomerkissä (1850), joka on koskettava kunnianosoitus säveltäjälle Frédéric Chopinille ja sijaitsee Père Lachaise -hautausmaalla. Lisäksi hänen Angel of Grief -veistoksensa on syvästi liikuttava teos, joka ilmentää barokki-draamaa ja patosta.
Clésingerin elämä oli kietoutunut aikansa älyllisiin ja taiteellisiin piireihin. Hänen suhteensa salonnikonni Apollonie Sabatieriin, joka oli useiden merkittävien taiteilijoiden, kuten Charles Baudelairen, suosikki, avasi hänelle ovia kulttuurielämän ytimeen. Myöhemmin hänen avioliittonsa George Sandin tyttären, Solange Dudevantin, kanssa yhdisti hänet entistä tiiviimmin kirjalliseen yhteiskuntaan. Nämä suhteet eivät ainoastaan rikastuttaneet hänen elämäänsä, vaan ne myös ruokkivat hänen taiteellista näkemystään.
Historiallisesti Clésingerin tuotanto toimii siltana neoklassismin ja nousevien realististen suuntausten välillä, heijastaen 1800-luvun Ranskan taiteellisia murroksia. Hänen saavutuksensa olivat huomattavia: hänelle myönnettiin Ranskan kunniamerkin, Légion d'honneur, ritariristi vuonna 1849, ja hänet ylennettiin upseeriksi vuonna 1864. Hänen veistoksiaan ihaillaan edelleen teknisen taituruuden, emotionaalisen syvyyden ja dramaattisen vaikutuksen vuoksi, ja hänen teoksiaan on esillä arvostetuissa museoissa, kuten Musée d’Orsayssa. Auguste Clésinger kuoli 5. tammikuuta 1883 Pariisissa ja hänet on haudattu Père Lachaise -hautausmaalle.
Auguste Clésinger syntyi 22. lokakuuta 1814 Besançonissa, Ranskassa, taiteelliseen perheeseen, joka muovasi hänen kohtaloaan jo ennen hänen ensimmäisiä tietoisia askeliaan taiteen maailmassa. Hänen isänsä, veistäjä Georges-Philippe Clésinger, ei ollut ainoastaan perheenpää, vaan myös Augusten ensimmäinen opettaja, joka antoi pojalleen perusteet veistotaiteen vaativaan maailmaan. Tämä varhainen ja syvä altistuminen veistostekniikoille ja estetiikalle loi Augustelle vankan pohjan, joka mahdollisti myöhemmän mestarillisen hallinnan muodon ja materiaalin välisessä vuorovaikutuksessa.
Auguste Clésingerin taiteellinen tyyli koki jatkuvaa muodonmuutosta läpi 1800-luvun, alkaen omaksumalla uusklassisia periaatteita, mutta sulauttaen vähitellen itseensä realismin ja romantiikan elementtejä. Hänen teoksissaan tekninen tarkkuus ja syvä emotionaalinen intensiteetti kietoutuvat yhteen mestarillisella tavalla. Hänen veistoksensa vangitsevat usein dramaattisia kertomuksia ja aistillisia hahmoja, jotka todistavat hänen poikkeuksellisesta hallinnastaan anatomian ja muodon suhteen.
Auguste Clésingerin taiteellinen perintö on täynnä voimakkaita ja tunteikkaita hetkiä, jotka vangitsevat katsojan välittömästi. Hänen kenties kuuluisin teoksensa, Käärmeen purema nainen (1847), aiheutti valtavan skandālin Pariisin Salongissa dramaattisen realisminsa ja eroottisten vivahteidensa vuoksi. Teos on mallinnettu suoraan Apollonie Sabatiersta otettujen elävien mallinnusten pohjalta, mikä antaa sille hämmästyttävän eläväisyyden.
Tämä sama nainen, Madame Sabatier (1847), on marmorinen muotokuva, joka vahvisti entisestään Clésingerin mainetta kauneuden ja aistillisuuden mestarina. Taiteilijan kyky vangita ihmisyyden syvimmät sävyt näkyy myös hänen hautamuistomerkeissään. Chopinin hautamuistomerkki (1850), joka pystytettiin säveltäjä Frédéric Chopinin kuoleman jälkeen, on valkoisesta marmorista veistetty koskettava kunnianosoitus muusikon muistolle Père Lachaise -hautausmaalla.
Clésingerin tuotannosta löytyy myös syvää melankoliaa, kuten Surun enkeli, joka on liikuttava veistos, joka ilmentää barokin draamaa ja patosta. Hänen monipuolisuutensa ulottui myös arvostettujen henkilöiden muotokuviin; hän veisti rintakuvia merkittävistä hahmoista, kuten Rachel Félix ja Théophile Gautier, sekä veistoksen Savoyn Louisesta.
Auguste Clésinger’n taiteellinen perusta muovautui syvällä juurilla, jotka ulottuivat hänen omaan perheeseensä; hänen isänsä, veistäjä Georges-Philippe Clésinger, loi pohjan, jolle pojan lahjakkuus sai kasvaa ja kukoistaa. Taiteilijan elämää leimasi myös kiehtova verkosto, jonka ytimessä oli Apollonie Sabatier. Tämä salonnikalunni ja useiden merkittävien taiteilijoiden, kuten Charles Baudelairen, rakastettu, avasi Clésingerille ovet aikakauden älyllisiin ja taiteellisiin piireihin, tarjoten inspiraatiota, joka heijastui hänen teoksiinsa. Vuonna 1847 solmittu avioliitto Solange Dudevantin, George Sandin tyttären, kanssa syvensi entisestään hänen yhteyttään kirjalliseen yhteiskuntaan, tehden hänestä osan aikakauden kulttuurista elämää.
Auguste Clésingerin taiteellinen tuotanto on kuin peili, joka heijastaa 1800-luvun Ranskan taiteellisia virtoja, yhdistäen taiturimaisesti uusklassismin ihanteet ja vasta nousevat realistiset taipumukset. Hänen kykynsä vangita hetki ja tunne on tehnyt hänestä aikakautensa merkittävän hahmon, mikä huomioitiin laajasti hänen elämänsä aikana. Tunnustus: Hänelle myönnettiin Ranskan kunniamerkin, Légion d'honneurin, ritariristi vuonna 1849, ja vuonna 1864 hänet ylennettiin upseerin arvoon.
Hänen veistoksiaan ihaillaan edelleen niiden teknisen mestaruuden, emotionaalisen syvyyden ja dramaattisen voiman vuoksi, jotka herättävät katsojan sielun. Nämä vaikuttavat teokset eivät ole vain menneisyyden muistoja, vaan ne elävät edelleen suurissa museoissa, kuten Musée d’Orsayssa. Kuolema: Auguste Clésinger kuoli Pariisissa 5. tammikuuta 1883, ja hänet on haudattu Père Lachaise -hautausmaalle, paikkaan, joka on yhtä pysyvä ja vaikuttava kuin hänen oma taiteensa.
