Korpilahde Käsin maalattu öljyvärein, siveltimenveto kerrallaan

Albert Renger-Patzschin maailman kauneuden etsintä – Yksittäisen viipurin kuvan tausta

Albert Renger-Patzsch oli keskeinen henkilö Saksassa toimivan uuden objektiivisuuden liikkeen kehityksessä, mutta hänen lähestymistapansa kuvaukseen eroaa Edward Westonin yksinkertaisesta tarkkuudesta. Benjamin kritisoi Renger-Patzschia väittelemällä siitä, että hänen kuvansa pyrkivät esittämään maailman kauniiksi, mikä oli selvästi kriittinen huomio hänen vuoden 1928 julkaisunsa "Maailma on kaunis" nimelle. Tämä kritiikki oli perusteltu siihen asti, kun Renger-Patzschin kuvissa luonto ja ihmisen tekemät kohteet ovat vertailussa, mikä tuo esiin niiden muodollisen rakenteen. Renger-Patzschin taide ei ollut pelkästään yksittäisten objektien tarkka dokumentointi; hän etsi näiden objektien syvällistä essenttiä ja universaalia merkitystä – kuten Westonkin. Hän oli erityisesti vaikuttunut realistisesta liikkeestä, joka pyrkii kuvamaan arkipäiväisiä aiheita – maalauksellisia maisemia, työväenluokan ihmisiä ja kodinomistuksen tapahtumia – täydellä tarkkuudella ja aitoudella. Tämä sitoutuminen maailman konkreettiseen havaintoon oli keskeinen hänen tyylilleen. Hän pyrki vangitsemaan yksittäisen viipurin kauneuden ja kokonaisuuden, mikä näkyy kuvassa selvästi. Kuva on valmistettu gelatin silver printistä – tekniikasta, joka tuo siihen ikääntymisen vaikutelman ja lisää yleiseen tunnelmaan syvyyttä. Tämä menetelmä oli tuolloin keskeinen tapa dokumentoida maailmaa tarkasti ja elegantisti. Valokuvan yksityiskohtainen tarkkuus korostaa viipurin kasvojen piirteitä, erityisesti silmiä ja hampaat – elementtejä jotka ovat yhteydessä sekä luontoon että ihmisen kokemukseen. Näiden yksittäisten yksityiskohtien huomiointi oli Renger-Patzschin tapa ilmaista maailman kauneus ja universaali merkitys. Hän pyrki näyttämään koko lajin yksittäisenä kuvana, mikä tuo esiin sekä luonnon että ihmisen yhteisen kokemuksen. Tämä lähestymistapa on säilynyt hänen työnsä keskeisenä erityisesti vuoden 1927 valmistuneessa "Maailma on kaunis" -kuvasarjassa. Carl Georg Heise kirjoitti kuvien johdantoon: ”Viipurin pää tuo sivulle koristeellisen kuvion, joka katsojan mielikuvituksen mukaisesti laajenee loputtomaan syvyyteen. Näin yksittäisen viipurin lisäksi kuva esittää koko lajin.” Tämä tarkka ja elegantti tekniikka oli keskeinen osa Renger-Patzschin taidetta ja hänen pyrkimystä vangita maailman kauneus sekä universaali merkitys.